Tänään oli pitkästä aikaa mukava päivä. Tuntuu että ilo on taas palaamassa takasin elämään. Nauru ja positiivisuus ei ollu tänään vaan näyttelemistä vaan mulla oli oikeesti kiva olo töissä ja nyt illalla kotona. Vaikka oon ollut koko illan yksin on ollu tosi mukavaa. Touhuilin kissojen kanssa, katoin telkkaa ja kudoin villapaitaa... sellaisia juttuja mitä en oo pitkään aikaan tehnyt. Oon kyllä yrittänyt, mutta jotenkin oon keskittynyt niin stressaamaan asioita ja tuntemaan itseni yksinäiseksi että olin jo unohtanut kuin kiva on kutoa ja kattoa telkkaria ihan rauhassa. Ainakin tänään osasin iloita just niistä asioista mistä pitäskin, enkä vaan valittanut siitä mitä mulla ei ole. Jonkinlainen voitto ainakin...
 Taustalla kyllä kummittelee se että kuinka kauan tätäkin kestää. Yleensäkkin mulla mielialat ja tuntee ailahtelee ja vähän nyt sillä ajatuksella odottelen että koska se ahdistus palaa. Mutta nyt on olennaisinta se että mulla on hyvä olla näinkin ja stressiä on selkeesti vähemmän. Tästä haluan pitää kiinni.